Rakenteen editointi

Ensinnäkin pahoittelut blogin hiljaisuudesta viime aikoina! Elämässäni on ollut kiirettä paitsi töiden myös tulevan muuton ja muiden muutosten takia. Aloitin keväällä freelance-kustannustoimittajana, ja minun täytyy ehdottomasti tehdä useampikin postaus kokemuksistani ja kaikesta oppimastani. Nyt kuitenkin olen keskittynyt rakenteen editoimiseen, ja siitä todellakin pitäisi kirjoittaa enemmän – erityisesti muiden pidempään kustannustoimittajana toimineiden.

En nimittäin juurikaan saanut ohjeita editointiin (mistä olin iloinenkin, sillä huomasin osaamiseeni luotettavan!), ja editointikursseilla "developmental editing" -ohjeet ovat rajoittuneet muutamaan virkkeeseen. Lisäksi käymäni editointikurssit ovat koskeneet kaunokirjallisuutta, ja tietokirjallisuuden kohdalla rakenne ja järjestys ovat jopa tärkeämpiä kuin kaunokirjallisuuden kohdalla. Toki tietokirjoissakin voi ja saa tehdä luovia valintoja, mutta kirjojen tarkoituksen johdosta niitä tulisi voida lukea eri tavoin. 

Mitä rakenteen ja sisällön editoinnista on sitten aiemmin kerrottu? Rakenne, sisältö ja muut suuret kuviot editoidaan tietysti ensimmäisenä, ja vasta lopuksi viilataan pilkkuja. Rakennetta ja sisältöä hiotaan miettien, mitä kirjalla lopulta halutaan sanoa. Tulevatko tärkeimmät asiat selvästi, innostavasti ja ytimekkäästi esille kirjan tekstimassasta? Tässä kohtaa voidaan myös tutkia tekstin sävyä ja tahtia sekä esitettyjen asioiden järjestystä. Kuten kaikki editointi, myös rakenteen ja sisällön editointi tehdään yhteistyössä kirjoittajan kanssa. Joskus rakennetta ja sisältöä voi joutua editoimaan useammankin kerran.

Kuulostaa selkeältä! Paitsi että... mistä lähden sitten käytännössä liikkeelle?

Tätä joutuu jokainen editoija itse pohtimaan, eivätkä kaikki neuvot ja keinot ehkä päde kaikille, mutta tässä on muutama vinkki, jotka minua ovat auttaneet. Tämä koskee ennen kaikkea tietokirjojen rakenteen editointia, sillä juuri tietokirjallisuutta toimitan tällä hetkellä.

1. Alkuun vain silmäilyä!

Kuten usein neuvotaan opiskelijoillekin, aluksi kannattaa vain silmäillä. Silmäilemällä huomaa nopeasti järjestyksen: eteneekö teos kronologisesti? Vaikuttaako järjestys selkeältä ja loogiselta? Aloitetaanko esimerkiksi johdannolla ja sitten kronologisella järjestyksellä? Aina järjestyksen ei tarvitse olla kronologinen, kunhan rakenne on selkeä, eikä lukija putoa kärryiltä.

Silmäile sisällysluetteloa, tai jos sitä ei ole, luo itsellesi sellainen. Näyttävätkö kaikki alaluvut kuuluvan päälukunsa alle? Vaikuttaako lukujen järjestys järkevältä?

Silmäile otsikoita ja alaotsikoita. Tuleeko niistä heti mieleen, mitä niiden luvussa käsitellään? (Aina ei tarvitsekaan, tosin silloin itse luvussa ja mielellään nimenomaan sen alussa tarvitaan enemmän metatekstiä ja lukijan johdatusta. Jos ei sitä tutkielmamaista "Tässä luvussa käsittelen..." niin edes vaikka kysymyksen muodossa kappaleen keskeisin punainen lanka.)

Silmäiltävyys muutenkin on tietokirjoissa tärkeää, sillä lukijan on hyvä voida helposti ja nopeasti löytää etsimänsä asiat lukematta koko kirjaa läpi. 

Jos editoidessa alkaa heti lukemalla lukea, asiat saattavat järjestyä omassa mielessä, vaikka tähän järjestelyyn menisikin päässä enemmän aikaa. Lukemalla lukien teksti voi imaista sisäänsä, eikä tällöin välttämättä huomaa, ettei luvussa käsitellä mitään sinne päin kuin otsikko antaisi ymmärtää. Tai että luvun loppupuoli käsitteleekin jo jotain aivan muuta. Ja kun asiat ovat järjestyneet omassa mielessä tyyliin "No mutta se punainen lankahan selviää siellä luvun keskellä/loppupuolella", on hankalampi huomata rakenteessa kehitettävää. Tästä päästäänkin seuraavaan vinkkiini.

2. Kirjoita talteen ensimmäiset ajatuksesi!

Jotta käsikirjoituksen rakenne ei alkaisi lutviutua omassa päässä jo sellaisenaan toimivaksi, kannattaa kirjoittaa omat kysymykset ja ajatukset ylös heti, kun niitä putkahtaa päähän.

Usein ne ensimmäiset ajatukset ovat hieman epäselviä, mutta niitä muutkin lukijat miettisivät teosta lukiessaan. Esimerkiksi: "Miksi tässä luvun alussa kerrotaan jostakin henkilöstä, josta ei ole aiemmin mainittu, enkä tiedä, mihin tämä henkilö liittyy?" Myöhemmin henkilön rooli saattaa selvitä, mutta lukijoiden kiinnostuksen kannalta mukavinta olisi, jos luvun alussa olisi alustus siitä, mihin pätkä liittyy.

Kirjoita siis ylös kaikki, mitä mieleesi tulee käsikirjoituksesta. Lopuksi kannattaa editoida vielä omat kommentit, jotta ne ovat järkeviä, ymmärrettäviä ja ystävällisiä. Jos lukemisen myötä jokin kommentti on selvinnyt, kommentin voi ratkaista tai sitä voi muokata. Kuuluupa editointiin paljon editointia!

3. Kaukaa ja läheltä

Rakenteen editoinnissa keskitytään toisaalta koko kirjan ja samalla sen osien rakenteeseen ja järjestyksiin. Lukujen rakenne ei täysin selviä vain silmäilemällä. Toki niidenkin keskeisin viesti kannattaa tulla esiin jo heti otsikosta tai luvun alusta, mutta esimerkiksi juurikin se, onko jossakin luvussa yhtäkkiä kerrottukin aivan muista asioista, jotka sopisivat johonkin toiseen tai omaan lukuunsa.

Käsikirjoitusta kannattaa ensin editoida katsoen kaukaa vain suuria kuvioita ja silmäillen. Sen jälkeen käsikirjoitusta tutkitaan lähempää luku luvulta. (Ehkä oikolukuvaihe on sitten suurennuslasin kanssa.) 

4. Tee itsellesi selkeä to do -lista

Rakenteen editoinnissa voi olla hankala lähteä liikkeelle, jos ei täysin tiedä, mitä oikein tekisi seuraavaksi. Deadlinet ja to do -listat auttavat tässä. Niihin voi kuulua juurikin silmäily, läpi lukeminen tai luvuittain editointi. Eri lukukierroksia voi tehdä myös pitäen silmällä järjestystä, lähteitä, sisältöä muuten tms. Mikä vain tuntuu itselle toimivimmalta tavalta!

Halusin itse kokonaiskuvan teoksesta ennen kuin lähdin varsinaisesti editoimaan, joten ensin silmäilin ja kirjasin kommentteja paperille, sitten luin läpi ja kirjasin lisää kommentteja paperille. Lopuksi aloin luku kerrallaan editoida ja loin oman tiedoston kommenteilleni. Tässä kohtaa en vielä stressannut kommenttien sävystä, sillä editoin nekin vielä myöhemmin. Saatoin jo korostaa lyönti- ja kirjoitusvirheitä itseäni varten, mutta niistä en vielä kommentoinut tässä vaiheessa. 

Editointitapa riippuu myös siitä, mitä kirjoittajan kanssa on sovittu. Jos kirjailija toivoo kommentteja kommentointi-toiminnolla, silloin käytetään sitä. Lopuksi nekin kommentit kannattaa katsoa läpi, jotta kaikki korjaus- ja muutosehdotukset ovat ymmärrettäviä ja ystävällisiä.

5. Pystyt siihen!

Usein prokrastinointi liittyy esimerkiksi negatiivisiin tunteisiin tai siihen, ettei kunnolla ymmärrä, mitä on tekemässä. Siksi editointia kannattaa kunnolla paloitella osiin. Se helpottaa editoinnin taklaamisessa.

Negatiiviset itseen kohdistuvat tunteet ja ajatukset voivat ruokkia prokrastinointia, joka taas ruokkii negatiivisia ajatuksia. Minua vaivasi alkuun jokunen tällainen, mutta to do -listat lopulta auttoivat. Lisäksi kannattaa olla selkeät työajat, vaikka tekisikin töitä etänä vapaasti kotonaan. Tähän liittyen myös yksi tapa jekuttaa itseään tekemään ahkerammin töitä on laittaa jonkinlaiset "työvaatteet" päälle, mitä se itselle sitten tarkoittaakin. Ainakaan pyjamassa töitä ei kannata yrittää tehdä!

Itselleen voi myös muistutella, miksi on hyvä työssään. Esimerkiksi ihan jo tutkinto on valtavan suuri saavutus ja itsessään riittävä etappi kelpoisuuteen oman alan töissä. Tätä ei ehkä muisteta tarpeeksi usein. Lisäksi epävarmuus saa ihmisen usein opiskelemaan vain lisää ja lisää, joten epävarma työntekijä voi oikeastaan olla itsevarmoja parempi työssään.

Lopulta itseäni auttoi eniten vain tekeminen. Vähän kuten kirjoittamisestakin usein sanotaan – kirjoittamaan oppii kirjoittamalla. Tekemällä saa itsevarmuutta ja tajuaa, että oikeastikin pystyy siihen, vaikka aluksi tehtävä olisi tuntunut epäselvältä tai vaikealta.

6. Pyydä palautetta

Työkavereilta ja kirjoittajilta voi pyytää palautetta omiin lähestymistapoihin ja korjausehdotuksiin. Kukaan ei ole täydellinen missään heti aloittaessaan. Virheistä ei kannata ottaa itseensä vaan oppia!

Mitkä keinot teistä toimivat parhaiten rakenteen ja sisällön editoinnissa? Toimitteko täysin eri tavoin kuin minä?

Ja tuntuuko rakenteen hahmottaminen teistäkin joskus hankalalta?

Nyt mietittynä nämä vinkit tuntuvat aika itsestään selviltä, mutta ainakin omat aivoni kaipasivat konkreettisempaa paloittelua kuin mitä olin aiemmin kursseilta tai kirjoista saanut.

Superhieno havainnollistus tehty Canvalla.