Saatekirje kustannustoimittajan näkökulmasta

Kustantamossa reilun vuoden työskenneltyäni olen tajunnut, miten paljon suurempi merkitys saatekirjeellä on kuin olin aiemmin ajatellut.

Ennen oletin, että käsikirjoitus puhuu puolestaan. Ei sillä saatekirjeellä niin väliä, kyllähän kustantamossa nyt vilkaistaan itse tekstiäkin.

Ja toki sitä tekstiä vilkaistaan, mutta paria sivua pidemmälle niitä harvoin luetaan.

Hyvällä saatekirjeellä voi siis saada keskeneräisemmällekin käsikirjoitukselle kustannussopimuksen, kunhan alkua on viilattu.

Kirja myydään kolme kertaa. Ensin kirjailija myy sen kustannustoimittajalle. Sitten tämän pitää myydä se kustantamolle. Lopuksi kirja myydään yleisölle.

Uskoisin, että usein kaikissa näissä kolmessa myyntipuheessa on hyvin samankaltainen sisältö ja samanlaiset perustelut sille, miksi markkinoilla olisi juuri tämän kirjan mentävä rako.

Jos tämä kuulostaa uskomattomalta, kannattaa miettiä kirjan ostamista. Kuinka usein kirja luetaan ennen sen ostamista? Jotkut ihmiset tätä tietysti tekevät, mutta yleisesti ottaen kirjoja myydään ideoilla. Tämä kirja on ensimmäinen laatuaan näiden kahden genren yhdistäjänä. Kirjoittaja on tunnettu ja arvostettu. Klassikkokäännös ensi kertaa suomeksi! Tai ihan vain: fantasia, lohikäärmeet, romantiikka. (Tai kustantamon kohdeyleisölle toimivat asiasanat.)

Millä perusteella olet itse viimeksi ostanut kirjan, jota et ollut vielä lukenut? Tai millä perusteella viimeksi lainasit kirjan luettavaksesi?

Tartumme aina kirjoihin vasta kiinnostuttuamme niistä.

Saatekirjeen tulisi:

• olla lyhyehkö, noin 1000-merkkinen
• sisältää kirjasta kiinnostava ja koukuttavakin kuvaus
• sisältää tekijästä luotettava/kiinnostava tai kirjailijan brändin mukainen kuvaus

Kaunokirjallisen teoksen kohdalla mukana kannattaa olla mahdollisimman viimeistelty käsikirjoitus, mutta tietoteoksen kohdalla kustannussopimus tehdään usein jo idean pohjalta, ja tällöin saatekirje on entistä tärkeämpi. Tietokirjan saatekirjeeseen kannattaa liittää näyteluku ja suunniteltu sisällysluettelo.

Omia ohjeitani ripauksella suolaa

Seuraavat ohjeet eivät kuvasta työnantaja-kustantamoni tai minkään muunkaan kustantamon ohjeita, mutta näin itse tekisin saatekirjeen kustantamossa oppimani pohjalta.

1. Kuvittele käsikirjoituksesi valmiina tuotteena, fyysisenä uudentuoksuisena kirjana edessäsi. 

Kirjalla on aiheeseen sopiva kansi. Jos se ei olisi sinun kirjasi, olisit valmis maksamaan siitä, etkä malttaisi odottaa pääseväsi lukemaan sitä.

2. Mitä kirjan takakannessa lukee?

Selviääkö siitä kirjan punainen lanka? Onko siinä myyviä kolmen adjektiivin rimpsuja tai mielenkiintoa herättäviä kysymyksiä? Kuulostaako viimeisen kappaleen kirjailijaesittely hyvältä?

Vai onko teksti epäröivää, sekavaa, vähättelevää tai päinvastoin pienehköillä saavutuksilla turhaan pröystäilevää?

Itse kirjoitin joskus kirjoittajaesittelyn kohtaan pitäväni blogia kirja-alasta. Jälkikäteen mietittynä kustantamoa tuskin kiinnosti tämä. Kukaan ei ostaisi kirjaa vain sen takia, että sen kirjoittaja on joskus kirjoittanut blogipostauksia. Oikeastaan joillekin tämä voisi olla huonokin asia, koska blogimuotoon tottuneet kirjoittajat eivät välttämättä osaa vaihtaa moodia kirjan kohdalla.

Jos et ole opiskellut kirjoittamista etkä julkaissut yhden ainoaa kirjaa, kirjailijaesittely voi olla vaikka luokkaa: Essi Essilä on espoolainen kirjailija ja espanjalaisen Esko-kissan yksinhuoltaja. Essin sydäntä lähellä ovat esteettömyys, eskapismi ja alkusoinnun tiukka vastustaminen.

Tai ehkä jotain parempaakin, mutta tuossa kohtaa voi päästää luovuuden ja huumorintajunsa valloilleen. Paitsi tietysti, jos kyse on tietokirjasta. Silloin kannattaa korostaa, miksi juuri sinä olisit hyvä kirjoittamaan tietokirjan kyseisestä aiheesta.

3. Esittelytekstin lisäksi voit tarkentaa tietoja, mutta pidä ne erillään esittelytekstistä

On tietysti ok kirjoittaa, että teksti kaipaa vielä hiontaa. On oikeastaan hyväkin, jos tunnistaa, missä asiassa itse kaipaisi eniten apua. Älä silti vähättele työtäsi!

Tässä kohtaa itse myös korostaisin yhteistyökyvykkyyttäni, esimerkiksi: "Kustannustoimittajana työskennellessäni kirjan syntyprosessin vaiheet ovat tulleet minulle tutuiksi. Pidän kiinni aikatauluista, mutta olen ymmärtäväinen kiireisempää kustantamoa kohtaan. Olen joustava, ja otan ilolla vastaan rakentavaa palautetta. Ymmärrän myös, miten paljon markkinointi on kiinni minusta itsestänikin."

Kirjailijoiden yhteistyökyvykkyys merkitsee yllättävän paljon jatkokustannussopimusten solmimisessa. Jos nämä kykynsä tuo ilmi jo ennen ensimmäistäkin sopimusta, kustantamo kallistuu ehkästä helpommin kyllään.

4. Voit jopa miettiä kirjastoluokkia ja avainsanoja.

Olen joskus ostanut kirjan vain koska sen avainsanat olivat: fantasy, dragons ja romance. Tai oikeastaan myös sen takia, että linkkasin kirjan kumppanilleni, ja hänkin luetteli nuo avainsanat lisäten: "Ei voi olla huono."

5. Voit miettiä luovempiakin tapoja erottua joukosta.

Miten saisit näytettyä kertomatta, että olet hyvä kirjoittamaan tai tiedät paljon aiheestasi?

Kuva tehty Canvalla.