Kustannustoimittajuus ja saavutettavuus

Osallistuin eilen etänä Suomen Kustannusyhdistyksen ja Celian järjestämään Näin teen e-kirjasta esteettömän -koulutukseen.

Koulutuksessa mainostettiin kovasti Celian uutta sivustoa Julkaise kaikille, jossa on paljon tärkeää tietoa saavutettavuudesta.

Yllätyin siitä, miten laajalti erilaisia asioita koulutuksessa käsiteltiin. Esimerkiksi värikontrasteja en olisi osannut miettiä lainkaan, eli että vaikkapa ympyrädiagrammissa ei olisi keltaista ja oranssia piirakan siivua vierekkäin, jotta kaikki erottaisivat eri palojen koot.

Vuonna 2025 kesäkuun lopulla on päiväys, jonka jälkeen ei saa enää myydä ei-saavutettavia e-kirjoja. Eli kustantamoilla tulee olemaan paljon hommaa muokata vanhatkin e-kirjat (eli ns. back list) saavutettaviksi tuohon päivään mennessä. Riskinä on, että tuolloin suomalaiset kustantamot vetävät tuhansittain tai kymmenin tuhansittain vanhoja e-kirjoja pois myynnistä, koska niitä ei ole saatu tehtyä saavutettaviksi.

Mielenkiintoinen linjaus tuli koulutuksessa esiin: e-kirja on palvelu. Vain käsissä pidettävä fyysinen esine on varsinainen kirja. Painettujen kirjojen ei siis tarvitse olla samalla lailla saavutettavia, mutta e-kirjoja tulisi esimerkiksi saada lukuohjelmalla ääneen luettuina. Äänikirja ei korvaa e-kirjaa, eli e-kirjoista on tehtävä saavutettavia, vaikka samasta kirjasta olisi äänikirjaversio. Samalla vaatimukset koskevat vain e-kirjoja eivätkä siis esimerkiksi äänikirjoja.

Koulutuksen pohjalta aloin miettiä, miksei näitä asioita opiskella jo nyt yliopistossa. Suomen kielen opiskelijat tulevat työskentelemään kaiken maailman tekstien ja tiedostojen kanssa, vaikka he eivät päätyisi kustantamoon töihin. Olisi siis tärkeää opetella EPUB- ja pdf-tiedostojen saavutettavaksi tekemistä ja semanttista merkitsemistä jo nyt. Ei-humanistisilla aloilla tutkielmaa saatetaan tehdä erilaisin apuvälinein, joiden kanssa opiskelijat ovat tottuneet esimerkiksi html-koodiin, johon meidänkin pitäisi nyt totuttautua. Näiden taitojen avulla merkitään esimerkiksi otsikko tiedostoon otsikoksi, eli ei riitä, että se on samankokoinen ja samalla lailla lihavoitu kuin muut otsikot. Vähän samaan tyyliin, kun tutkielmissa automaattisen sisällysluettelon kanssa: sisällysluetteloon sisällytetään tietyt otsikkotasot, eikä se huomioi "leipätekstiä", joka näyttää lukijoiden silmään otsikolta mutta ei ole merkitty sellaiseksi.

Onneksi itselläni on jo jonkin verran kokemusta html:stä ja jopa sillä kirjoittamisesta. Tämä voi tulla tulevaisuudessa tarpeeseen!

Koulutuksessa nostettiin ihanasti esille, että kustannustoimittaja on aina ollut saavutettavuuden asialla, sillä kustannustoimittajan työnkuvaan kuuluu se, että tekstistä tulisi selkeämpi ja ymmärrettävämpi. Nyt pyritään vain laajentamaan lukijajoukkoa! <3

Kuvista puhuttiin paljon, sillä niitä kaikki eivät näe. Niille tulisi siis kirjoittaa alt-teksti eli vaihtoehtoinen teksti, jossa kuvataan kuvan keskeisin sisältö. Kuvien ja kuvioiden alt-teksteistä hyötyvät kuitenkin muutkin kuin näkövammaiset, esimerkiksi sellaiset, joiden on vaikea hahmottaa kuvioita. Diagrammin taakse voi piilottaa helpommin luettavan taulukon. Lisäksi taulukoita ei koskaan saisi laittaa kuvina, koska kuvasta lukuohjelma ei tekstiä erota!

Sain tietää, että en ole tehnyt alt-tekstejä blogissani täysin oikein. (Aina en ole niitä edes muistanut laittaa, pahoittelut siitä!) Alt-tekstiin ei tarvitsisi alkua "Kuvassa on", ja tämän lisäksi kuvauksen loppuun tulisi laittaa piste, jotta lukuohjelma ymmärtää pitää tauon ennen itse tekstin lukemisen jatkamista. Kuvaa ei kannata laittaa lauseen keskelle, jotta alt-teksti ei sekoita muun tekstin ymmärtämistä. Koristekuviin alt-tekstiä ei kuulemma tarvita, ja kansikuvankin alt-tekstiksi riittää kirjailijan ja kirjan nimet. Tarkempikaan kuvailu ei kuitenkaan ikinä haittaa! Tärkeintä olisi, että kaikki saavat samanlaisen lukukokemuksen, joten koristava tai humoristinen kuva joko kuvana tai alt-tekstinä voi piristää kaikkien lukijoiden päivää. Usein kirjailija, joka on kuvasta päättänyt, on paras kirjoittamaan alt-tekstin, sillä hän tietää, mikä kuvassa on keskeistä missäkin tilanteessa. Kustannustoimittajankin asiantuntemusta kuitenkin kannattaa hyödyntää alt-tekstien muotoilussa.

Täytyy vielä tutustua lisää tuohon Julkaise kaikille -sivustoon ja esimerkiksi InDesign-ohjelmaan. Olen kuitenkin jo nyt innoissani, että päästään pian kohti saavutettavampia e-kirjoja, enkä malta odottaa pääseväni tekemään sellaisia joskus itsekin.

Tässä vielä linkki Näin teen e-kirjasta esteettömän -koulutuksen materiaaleihin!


Sähköinen kirja lukulaitteessa nojaamassa painettujen kirjojen pinoon.

Kuva: Perfecto Capucine (pexels.com)




Kommentit

  1. Olipa mielenkiintoinen kirjoitus. Olen samaa mieltä siitä, että on tärkeää opetella käyttämään alalla käytettäviä työvälineitä, kuten PDF-ohjelmia ja muita apuvälineitä jo opiskelu aikana. Saavutettavuus on laaja ja tärkeä aihe, joten ehkä siitä kannattaa ehdottaa erillistä kurssia tai työpajaa. https://mmpro.fi/tuotetiedot/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä pointti! Taisin itse valmistumisen kynnyksellä ehdottaa jossakin yliopiston kyselyssä humanisteille lisää kursseja, jotka lisäisivät IT-taitoja ja -valmiuksia, mutta en muista, mainitsinko saavutettavuusnäkökulmaa.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut postaukset