Kirjailijan apurahat

Kirjaa varten kannattaa hakea apurahaa. Niihin järjestöt saavat rahaa ainakin Kopiostolta, joka taas saa niihin rahaa valtiolta, kunnilta ja yrityksiltä tekijänoikeuskorvausten muodossa. Eli kun kirjastossa luetaan jotain bestselleriä ja tästä maksetaan Kopiostolle korvauksia, hyötyvät näistä korvauksista apurahoja saavat eli muutkin kuin bestseller-kirjailijat. Vähän kuin lukuaikapalveluissa toisinaan pienempilevikkiset kirjat hyötyvät siitä, että ne jakavat alustan suositumpien kirjojen kanssa (tämä riippuu tietysti kustannussopimuksista).

Apurahoja ovat listanneet muutkin blogit, mutta pyrin tässä esittelemään apurahoja hieman enemmän tai ainakin niin etten vain linkkaisi eri sivuja. Erityisesti apurahoista kiinnostavat itseäni ja varmasti monia muitakin juuri sellaiset, jotka sopivat myös aloittelevammalle kirjoittajalle. 

Kirjailijaliiton apurahat ovat vain liiton jäsenille, jollaiseksi pääsee vain vähintään kaksi teosta julkaissut liiton hyväksymä kirjailija. En siis tutki niitä sen kummemmin.

WSOY:n kirjallisuussäätiö myöntää apurahoja keille tahansa kirjailijoille (esim. tieto-, kauno- tai lastenkirjojen tekijöille), eikä "kuka voi hakea" -kohdassa lue vaatimusta jo julkaistujen kirjojen määrälle. Hakuaika on helmikuussa, ja saman lajin kirjoja haetaan yhdellä hakemuksella, mutta eri lajin kirjoja varten tehdään omat hakemuksensa. Työskentelyapurahat ovat olleet WSOY:n kirjallisuussäätiön mukaan yleensä 4000 — 6000 euroa.

Taiteen edistämiskeskuksella eli Taikella on lukuisia erilaisia apurahoja, myös esimerkiksi iäkkäille ja vähävaraisille sekä siirtolaistaustaisille tai muuten kulttuurin moninaisuutta edistäville taiteilijoille. Moni Taiken apurahoista on jo aiemmin julkaisseille kirjailijoille tai muille taiteilijoille ja loppujenkin tulee jotenkin todistaa ammattilaisuutensa tai tuotantonsa päätoimisuus. Esimerkiksi Taiteilija-apurahojen saamiseen vaikuttaa, "onko hakija ammattilainen", "onko hakijalla aikaisempaa näyttöä taiteellisesta toiminnasta" ja "onko hakija vakuuttava taiteenalansa kentässä". Taiteilija-apurahoja haetaan maaliskuussa, ja apurahan suuruus on hieman reilut 2000 euroa kuussa puoleksi, yhdeksi, kolmeksi tai jopa viideksi vuodeksi. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahaa varten täytyy olla julkaissut vain yhden teoksen, mikä on vähemmän kuin Kirjailijaliiton apurahojen kohdalla.

Suomen tietokirjailijat ry:llä on keväällä haettavissa apurahoissa seuraavat. Ensinnäkin on esikoistietokirjailijan apuraha, jota varten ei tarvitse olla julkaissut teoksia. Apuraha on melko pieni, tuhannesta 2000:een euroa, mutta sen kanssa ei tarvitse stressata järjestön niskaan huohottamisesta. Jos kirja ei valmistukaan, tämä tosin estää muiden apurahojen saamisen, mutta apurahaa ei tarvitse maksaa takaisin. Puolivuotisapuraha on paljon isompi, 12 000 — 13 000 euroa, mutta sitä varten on täytynyt julkaista jo yksi tietokirja (väitöskirja lasketaan). Myös apuraha lasten ja nuorten tietokirjan kirjoittamiseen vaatii jo aiemmin julkaistua tietoteosta. Sen suuruus on 2000 — 5000 euroa. Apurahaa ei saa oppimateriaalien kirjoittamista varten.

Lisäksi Suomen tietokirjailijat ry:llä on syksyn apurahoja sekä jatkuva apurahahaku jo aiemmin julkaisseille tietokirjailijoille.

Vaikka kaikki liitot tai järjestöt eivät vaadikaan aiempaa tuotantoa, tulee apurahaa hakiessa silti osoittaa, että on oikeasti tekemässä kirjan ja on kykenevä sen kirjoittamiseen. On minusta todella tärkeää, että on olemassa Suomen tietokirjailijat ry:n apuraha esikoistietokirjaan, sillä tämä varmasti madaltaa joidenkin kynnystä lähteä kirjoittamaan. Monelle kirjoittaminen on toki ennemmin harrastus, mutta onhan se sellaisenaankin todella aikaa vievää puuhaa, eivätkä kirjailijoiden ansiot muuten päätä huimaa, eli mielekästä olisi saada vähän vaivanpalkkaakin.

Uskon, että apurahan saaminen on melko hankalaa, joten hakemukseen kannattanee panostaa. Samalla ei ehkä pidä ottaa siitä liikaa stressiä tai vain jättää hakematta, koska mitäpä yrittämällä menettäisi. Aina voi hakea uudestaan tai vain alkaa tuottaa tekstiä vapaa-ajalla, jos sitten toisella kertaa tärppäisi joko samaan tai seuraavaan teokseen. Apurahaa ei saa valmiiseen teokseen, mutta esimerkiksi se ei estä apurahaa, jos on jo hahmotellut sisällyksen ja aloitellut ensimmäistä kappaletta. Se saattaisi jopa vain parantaa tilannetta, sillä siitä näkisi aidon aikomuksen ja vähän osaamistakin.

Seuraava kuva ei liity (ainakaan suoraan) apurahoihin, mutta olen niin innoissani ostettuani nämä maanantaina Runokuusta, että pitää hehkutella täälläkin. Oli muutenkin aivan mahtavia esiintyjiä ja ihmisiä muutenkin! En malta odottaa, että pääsen tutustumaan näihin syvällisemmin. Taitavia runojen suomentajia ei voi kyllä kuin ällistellä, joten toivon mukaan hekin ovat saaneet riittävästi apurahoja (itselleni mahdottoman kuuloisiin) projekteihinsa.