Osaamispohdintaa

 Työnhaun ensimmäinen vaihe on itsetuntemuksen kartuttaminen, ainakin Helsingin yliopiston Opiskelijan ohjeiden Työnhaku-sivun mukaan. Ennen kuin hakee töitä, kannattaa pohtia omaa motivaatiotaan, osaamistaan ja tavoitteitaan. Näitä tietoja tarvitsee myös työhakemuksessa ja haastattelussa, mutta niistä on toki muutenkin hyötyä!

Ajatuksiaan, arvojaan, motivaatiotaan ja itseluottamustaan voi tutkailla esimerkiksi kudin.fi ja urapolulla.fi -sivustojen avulla. Tunnistaako erilaisia vaihtoehtoja ja urapolkuja? Miten päätöksenteko onnistuu? Minkälaisia verkostoitumistapoja suosii? Tällaisia kysymyksiäkin pääsee noilla sivustoilla pohdiskelemaan! Itse jo tiedän, että kustannusala motivoisi ja kiinnostaisi minua eniten, mutta olen avoin muunkinlaisille suomen kielen asiantuntevuutta hyödyntäville aloille.

Oman osaamisen sanoittaminen voi olla hankalaa. Työhakemuksessa pitäisi osata lyhyesti kertoa, miksi olisi paras mahdollinen valinta kyseiseen tehtävään. Mitä oma tutkinto on tarjonnut tätä alaa varten? Entä tutkinnon ulkopuolinen osaaminen? Haastattelussa osaamisestaan pääsee kertomaan vapaammin ja ehkä hieman laajemminkin, mutta silti mieluiten melko lyhyesti ja napakasti.

Yksi Urapalveluiden antama neuvo työnhakua varten on ollut se, että osaamistaan voisi käydä läpi ihan opintosuoritusotteensa kanssa pohtimalla jokaisen kurssin antia tulevaisuudelleen. Tämä oli minusta yllättävän hankalaa, etenkin tiedekunnan yhteisten opintojen osalta (ne kun eivät kaikki tuntuneet opettavan oikein mitään). Miten random filosofian kurssi tai edes johdatus suomalais-ugrilaisiin kieliin auttaa minua tulevaisuudessa suomen kielen asiantuntijana? Kustannustoimittajuudesta haaveileville minulla on hyviä uutisia: kaikesta on hyötyä! Etenkin tietokirjallisuutta editoidessa eri alojen kursseista ei muuta olekaan kuin hyötyä! Alkeis- ja johdatuskurssit ovat mielestäni melko aliarvostettuja. Niiden avulla ei opi tuntemaan koko alaa, mutta ne herättävät kiinnostusta ja näyttävät jo paljon siitä, miten alalla tehdään tutkimusta, mitä ala tutkii ja miksi. (Jos kielen alkeiskurssin jälkeen tuntuu, että osaa vain tervehtiä, kiittää ja tilata kahvin, niin kannattaa pohtia tarkemmin! Yleensä alkeiskurssilla opitaan kielelle ja kulttuurille tyypillisiä asioita, kuten millainen sanajärjestys kielessä on, mitä kirjaimistoa siinä käytetään ja yllättävän paljon kulttuurin käsityksistä ja tavoista!)

Listasin omaa osaamistani kurssi kurssilta, ja lyhyesti se on seuraavanlaista. Tiedän, mitä kieliä Suomessa ja maailmalla puhutaan sekä miten niitä tutkitaan. Tunnen suomen syntaksin, fonologian ja morfologian perusteet. Semantiikkaan olen perehtynyt tarkemminkin sekä kandidaatin- että pro gradu -tutkielmassani. Taidan tieteelliselle kirjoittamiselle tyypillisen asiatyylin ja suomen kielen oikeinkirjoituksen lähes läpikotaisin, ja tiedän, miten kieltä huolletaan. Tunnistan joitakin kieli-ideologioita taustalla, kun puhumme kielestä. Olen oppinut työskentelemään ryhmässä ja antamaan sekä vastaanottamaan palautetta. Tunnistan kotimaisen kirjallisuuden lajien ja periodien piirteitä. Olen tutustunut syvällisemmin intertekstuaalisuuteen, hahmoihin, kerrontaan ja fokalisaatioon kuin lukiossa. Tiedän, miten mediaa, yleisöjä, representaatioita ja organisaatioiden viestintää tutkitaan. Tietokirjallisuuden opinnot ovat opettaneet minulle, millaisia eri tietokirjallisuuden lajeja on ja mikä on tietokirjallisuudelle tyypillistä verrattuna kaunokirjallisuuteen. 

Olen napsinut yksittäisiä kursseja muilta aloilta, joiden osaamista minun olisi hyvä osata sanoittaa yhtä hyvin kuin minulle tutumpienkin alojen. Sukupuolentutkimus opetti minulle feminismin eri aalloista. bell hooksin Feminist Theory: From Margin to Center samaan aikaan kosketti ja avasi silmiäni. Filosofian johdatuskurssi oli äärimmäisen mielenkiintoinen, erityisesti epistemologian ja skeptisismin osalta. Myös etiikka ja etenkin utilitarismi kutittelivat aivojani. Kognitiotiede oli yllättävän psykologista ja psykologia yllättävän biologista. Erityispedagogiikan kurssit opettivat minulle erityistä tukea tarvitsevien lasten diagnooseista ja tähän tarvittavan rahoituksen vaikutuksesta diagnoosien määrään. Opin oppimisvaikeuksista ja kiusaamisesta sekä siitä, miten kova kuri yleensä vain lisää "kurittomuutta". Digitaalisen humanismin alle kuulunut kurssi opetti minulle koneellisia menetelmiä ja sai minut kiinnostumaan pythonista niin, että olen sitä opsikellut vapaa-ajallani.

Tutkinnon tarjoaman osaamisen lisäksi pitäisi listata mahdollisimman paljon opintojen ulkopuolelta saatuja taitoja. Olen työskennellyt lastenhoitajana, leipomoapulaisena ja varastotyöntekijänä, ja näistäkin töistä voi olla hyötyä kustannusalalla! Olen esimerkiksi oppinut tulemaan kaikenlaisten ihmisten kanssa toimeen, työskentelemään oma-aloitteisesti ja saanut tietoa mm. kasvatuksesta, leipomisesta, logistiikasta, myynnistä ja lääkealasta. Leipomossa työkielenä oli englanti, ja päiväkodeissa opin tukiviittomia, sillä työskentelin paljon erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa. Varastoilla olen toiminut myös kassalla ja toimistolla. Vaikka työkokemus tuntuisi alkuun kovin turhalta omaan korvaan, hetken mietittyään siitä voi löytää paljonkin hyviä puolia ja tärkeitä työelämä- sekä ryhmätyötaitoja. Lisäksi kustannustoimittajan eteen voi koska tahansa ilmestyä leipomoon, päiväkotiin tai varastolle osittain sijoittuva teos, jolloin paikan päältä kahmittu kokemus voi olla kullanarvoista. Työkokemuksen lisäksi vapaaehtoistyötä ja järjestöhommia katsotaan hyvällä, jos niistä osaa kertoa oppineensa jotain. Esimerkiksi Runokuu-talkoilusta opin kirjallisuuteen liittyvien tapahtumien järjestämisestä paljon!

Tällä tavalla muotoiltuna nämä taidot eivät sopisi vielä työhakemukseen, mutta tällaisesta on hyvä lähteä liikkeelle! Olen ehkä liikaakin olettanut, että oman alan osaamista ei tarvitsisi sanoittaa, vaan riittäisi, että luettelee pää- ja sivuaineensa. Toisaalta noiden yksittäisten kurssien osaamisen luettelu voisi olla liian pitkällistä, eli niiden kohdalla alan maininta voisi riittää.

Itsetuntemuksen kerryttämisen jälkeen vuorossa olisivat enää verkostoituminen, työn hakeminen ja haastattelu. Sosiaalisella mediallakin on nykyään paikkansa työnhaussa. Kirjoittelen näistä vielä lisää myöhemmin!

Kuva: Anna Tarazevich (pexels.com)