Kirjoittamisen esteet

Joskus kirjoittaminen ei millään suju eikä yhdestäkään kirjoitusharjoituksesta ole apua. Tekstiä tulee kaikesta muusta paitsi siitä, mitä pitäisi kirjoittaa.

Marraskuussa kesken jäänyt käsikirjoitukseni jäi sille tielleen näiden joulukuun kahden ja puolen viikon ajaksi. Ideoita sain välillä, kun yritin nukkua mutta aivoni kävivät vielä ylikierroksilla. Mieleeni tupsahteli myös ongelmia. Miksi ihmeessä kirjoitinkaan niin kuin kirjoitin? Tallentelin ideoita ja pohdintoja puhelimeni sanelimeen. Ääneen pohdiskelu on minulle helpompaa, mutta noiden tallenteiden läpikäynti saattaa koitua raskaaksi.

Valmistuin eilen maisteriksi. Tänään avasin tietokoneeni jatkaakseni kirjoittamista. Tekstiä ja ideoita alkoi yllättäen tulla kuin tulppa olisi poistettu veden tieltä. Stressin vähentyminen auttoi niin paljon. Enkä ollut edes tajunnut, miten stressaantunut olin ollut ennen kuin se loppui.

Palautettavia tehtäviä minulla ei ole ollut joulukuun ensimmäisen viikon jälkeen. Ajattelin siis ensin, että minulla on ollut tässä kuussa vain liikaa aikaa. Saan nimittäin asioita paremmin tehdyksi, jos minulla on enemmän tekemistä. Töiden ohella gradu valmistui huiman nopeasti. Kun tekemistä on paljon, on pakko aikatauluttaa tekemisiään, priorisoida ja oikeasti tehdä. Kun aikaa on enemmän, turvautuu helpommin siihen, että teen huomenna. Täysin tästä kirjoittamattomuuteni ei kuitenkaan ollut kiinni, sillä nyt valmistuttuani se taas sujuu.

Viivyttely voi johtua muustakin kuin liiasta ajasta. Anders Vacklin kirjoittaa teoksessa Käsikirjoittamisen taito (2015: 277278): "Viivyttelystä on kyse silloin, kun kirjoittaja ei halua kirjoittaa tänään, writer's blockista taas silloin, kun hän ei halua kirjoittaa enää ikinä." Kirjoittaja ei usko hänestä olevan kirjoittamiseen, tai hän ei enää tiedä, miten henkilöitä tai maailmaa luodaan. Vacklinin mukaan luovuuden ehtyminen voi olla myös hyvä asia, sillä kaikilla suurilla taiteilijoilla on ollut aikakausia, jolloin kirjoittaminen ei ole onnistunut. On noustava ylös ja jatkettava kirjoittamista. Writer's block ei ehkä ole oikeasti este, vaan tienviitta. Kenties parempi nimitys olisikin vaikkapa "luovan kasvun paikka", kuten Vacklin ehdottaa.

Kirjoittamista voivat estää negatiiviset tunteet, kuten pelko, viha tai suru. Tai joskus on vain vaikeampia aikoja, jolloin kirjoittaminen ei suju yhtä hyvin. Tunteiden ei aina tarvitse olla isoja tai mullistavia, jotta ne vaikuttaisivat meihin. Minua pelotti marraskuussa ihan vain antautua tarinalleni ja kirjoittaa asioista, joita en ollut suunnitellut läpikotaisin. Kun uskalsin vain kirjoittaa, alkoi tekstiä tulla. Tavallaan hyväksyin pelkoni ja muut tunteeni. En antanut niiden viedä minua.

Minulla on usein tarve kirjoittaa auki ajatuksiani. Jos mieleni päällä on kysymys tai minulle tulee tarve käsitellä jotakin tunnetta tai tapahtumaa, kirjoitan siitä. Tällöin en välttämättä saa kirjoitettua sellaiseen projektiin, joka minulla on kesken, ellen ensin kirjoita siitä, mikä mieltäni painaa.

Kirjoittamisessa hankalaa ovat myös aloittamisen ja työstämisen vaikeudet. On suunnitelmia, mutta ei vain saa kirjoittamista aloitetuksi. Tai sitten on alku, mutta ei huvita jatkaa. Jos näiden taustalla ei ole yllä mainittuja ongelmia, kyse voi olla myös rutiinin puutteesta. Tai ennemmin ehkä niin päin, että rutiini helpottaa jatkamaan kirjoittamista silloinkin, kun se tuntuu tavallista hankalammalta.

Jos on kirjoitustyyliltään yhtään taipuvainen perfektionismiin, voi kirjoittaminen olla hitaampaa ja vaikeampaa kuin niillä, jotka stressaavat tekstin laatua lähinnä editointivaiheessa. Tätä voi yrittää käsitellä itsekseen, ja miettiä, millainen kirjoittaja haluaa olla. Jos haluaakin kirjoittaa mahdollisimman valmista tekstiä, täytynee vain hyväksyä se, että kirjoittaminen on silloin hitaampaa.


Tie johtamassa auringonlaskuun. Tien alussa on este ja tienviitta.

Kuva tehty Canvalla.

Ainakin minusta se tosiaan tuntuu luovalta kasvulta, kun ylittää esteen, joka on kirjoittamista hankaloittanut. Tienviitta-metaforaa en kunnolla sisäistä, mutta kirjoittamisen vaikeuteen suhtautuminen luovan kasvun paikkana motivoi toden teolla jatkamaan kirjoittamista, jotta kasvaisi kirjoittajana.

Mitä te teette, kun huomaatte, että kirjoittaminen ei nyt vain suju? Pohditteko syitä sille? Tai onko teillä jokin kirjoittajan blokkiin toimiva vinkki meille muille? :)


Kommentit

Suositut postaukset